EI TUULIVOIMALOITA
TORNIONLAAKSOON
PELLON PALOVAARA
Ongelmia Pellon Palovaaran
tuulivoimapuiston osalta
Tällä sivulla käsittelemme vain erityisesti Palovaaran tuulivoimaloiden vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimaloilla on laajempia vaikutuksia sekä ongelmia myös muille osa-alueille aina maanomistajien riskeistä alkaen aina kansantalouteen asti. On hyvä tutustua myös näihin ongelmakuvauksiin ja puntaroida kuinka paljon riskejä halutaan ottaa. Sivun lopussa olevasta linkistä pääset lukemaan yleistä tietoa ongelmista.
Palovaaran tuulivoimapuiston rakentaminen Ratasjärven kulttuurimaisemaan, Aavasaksan kansallismaisemaan sekä lähelle Ruotsia tekevät siitä hyvin kyseenalaisen hankkeen, jonka vaikutuksia kunta tai voimalayhtiö wpd Finland Oy eivät ole miettineet aivan loppuun.
Maisemahaitat
Suunnitellut tuulivoimalat ovat kooltaan valtavia ja erottuvat rakentamattomasta ympäristöstä selvästi. Euroopassa kuin muuallakin maailmassa tuulivoimaloita on rakennettu paljon ja pian on vaikeaa löytää maisema, josta ei löydy tuulivoimalaa tai muuta rakennettua ympäristöä. Olet saattanut nähdä lomaillessa paljonkin tuulimyllyjä ympäri Euroopan. Ne tuulimyllyt ovat olleet todennäköisesti puolta pienempiä kuin mitkä meille nyt aiotaan rakentaa. Tanskassa keskimääräinen voimalakorkeus on vain 69 metriä (lähde) kun Palovaaraan suunnitellut tornit ovat 230 metrisiä.
Alla olevassa kuvassa Palovaaraan suunniteltu voimalatorni on ensimmäinen vasemmalta. Voimaloita on suunniteltu rakennettavan vaaraan 17 kpl.
Palovaaran voimaloiden suurin maisemahaittaa aiheutuu kunnan naapureille, eli Ylitorniolle ja Övertorneålle.
1. Pellon Palovaara
Vasemmalta ensimmäinen tuulivoimala on Pellon Palovaaraan suunniteltu, jotka tulisivat olemaan kokonaiskorkeudeltaan 230 metrisiä ja niitä tulisi maisemaan 17 kappaletta.
2. Ylitornion Reväsvaara
Toinen voimala vasemmalta on Reväsvaaraan suunniteltu kokoluokka, napakorkeus 150 metriä ja korkeus 225 metriä. Roottorin yhden lavan pituus on n. 75 metriä. Suunnitelmissa rakentaa 10 - 15 kpl:tta.
3. Tornion Kitkiäisvaara
Kolmantena on Tornion Kitkiäisvaaraan esimerkki suunnitellusta tuulimyllystä, joka kaavoitushankkeessa piti olla napakorkeudeltaan 120 -150 metriä kokonaiskorkeudeltaan ja maksikorkeudelta 190 metriä. Kaavoitusvaiheen materiaalissa myllyjen tehon ilmoitettiin olevan 2,5 - 3 MW. TuuliWatin informaatiosta löytyy nyt tieto, että napakorkeus on 140 metriä ja teho 4,5 MW ja voimalat ovatkin 204 metriä korkeita. Myllyjä alueella kahdeksan kappaletta.
4. Övertorneån Aapua
Viimeisenä Övertorneån Aapuassa olevat kokonaiskorkeudeltaan 119 metriä korkea tuulivoimala. Alueella seitsemän myllyä ja ne voi nähdä Suomen Pellosta vaikka matkaa on yli 30 kilometriä. Aapuan viereisiin vaaroihin on rakennettu myös hieman suurempia tuulivoimaloita.
Vertailukohteet
Ensimmäisenä kuvassa on tuulivoimalan roottorin lapa, joka on 70 metriä pitkä ja sen vieressä 13 metriä korkea Aavasaksan näkötorni. Pisimpänä tornina Suomen korkein näköalatorni, eli Tampereella oleva Näsinneula, jonka antennimaston huippu on 168 metrin korkeudessa ja alin sen näköalatasanne on 110 metrin korkeudessa. Kuopiosta Puijon näköalatorni, jonka korkeus on 75 metriä ja Olympiastadionin torni 72 metriä. Sen jälkeen perinteinen 1 1/2 kerroksinen rintamamiestalo sekä ihminen. Kuvassa viimeisenä Viking Linen autolautta M/S Mariella, jonka kokonaispituus on 177 metriä.
Palovaaran voimalat Pellon keskustassa?
Miltä näyttäisi jos voimalat olisivat Pellon keskustassa, alla kuva joka otettu etelästä pohjoiseen suunnassa. Lähimpään voimalaan matkaa n. 570 metriä (Pappilantien ja Toritien välissä). Kolme kappaletta 2 km etäisyydellä Hannunrannantien eteläpuolella ja yksi voimala 2,8 km etäisyydellä, joka sijoittuu Ylirannalle Ahjotien kohdalle.
Kannattaa huomioida että tässä kuvassa voimalat eivät sijaitse vaarassa vaan jokilaakson korkeudella.
Näkyvyyskartta
On syytä muistaa, että voimalat rakennetaan vaaran laelle ja niiden voimaloiden huiput tulevat huomattavasti korkeammalle kuiin alueella olevien vaarojen lakialueet ja voimaloiden näkyvyys on siksi useita kymmeniä kilometrejä.
Alla hankkeen virallinen näkyvyyskartta, klikkaamalla kuvaa avautuu se koko omaan ikkunaan.
Ratasjärven kulttuurimaiseman tuhoutuminen
Ratasjärvi on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, joka sijaitsee vain 3,2 km etäisyydellä voimala-alueelta ja koko kylä 4,5 km etäisyydellä. Museoviraston internet-sivuilla Ratasjärveä on luonnehdittu seuraavasti:
"Jylhien vaarojen välisessä painanteessa sijaitseva Ratasjärven kylä on Peräpohjolan vaara- ja joki-seudulle tyypillinen maatalouskylä ja kuuluu Lapin eheimpinä säilyneisiin kokonaisuuksiin."
Kuten Museovirasto lausunto kertoo, ollaan tämä kokonaisuus nyt pilaamassa tuulivoimapuistolla, ilman että mitään perinteistä enää vaalitaan ja suojellaan. Kylän rajat voi piirtää helposti kartalle, mutta maisemakokonaisuus on se mitä katsoja näkee maisemassa. Tässä alla olevassa kuvassa näette mitä käytännössä kulttuurimaisema pilataan vaikka voimalat eivät sijaitse sen "rajojen" sisällä.
Alla kuva Juoksengin (Ratasjärven) Everstin piilosta, jossa virallisen hankekuvauksen kuvasta vaalealle taivaalle vaaleat mylly korostettu tummalla, jotta selviää miten voimalat erottuisivat maisemasta esim. sinistä taivasta vasten valkoisina.
Aavasaksan kansallismaisema muuttuu oleellisesti
Aavasaksa ja sieltä avautuva maisema on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista, joita on Suomessa vain 27 kappaletta. Aavasaksa on Suomen vanhimpia matkailukohteita ja Lapin vanhin matkailukohde. Tunnettu jo 1600-luvulta asti sieltä avautuvasta näköalasta. Nyt sekä Pelloon sekä Ylitorniolle suunnitellut tuulivoimalapuistot tulisivat näkymään selvästi Aavasaksalta. Palovaara sijaitsee Aavasaksalta pohjoiseen, joten ne voimalat näkyvät pitkänä ketjuna vaaramaisemassa. Etäisyyttä voimaloihin tulee olemaan vain n. 19 km, jolta etäisyydeltä tuulimyllyt ovat hyvin selvästi nähtävissä, koska ne sijaitsevat vielä korkealla vaarassa ja selvästi korkeammalla kuin yksikään alueella näkyvä vaara.
Aavasaksan kansallismaisemaan kuuluu osana myös Tornionjokilaakso. Aavasaksa on myös osa Struven-ketjua, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Tuulivoimalapuisto ja kuuluisa Aavasaksan keskiyön aurinko yhdessä, valtavan hieno idea wpd Finlandilta ja Pellon päättäjiltä Aavasaksan tunnettavuutta lisäämään!?
Alla tuleva näkymä Aavasaksalta, jossa maisemaan on sijoitettu vertailun vuoksi myös Tampereen Näsinneula, helpottamaan käsitystä kuinka merkittävä muutos tuulivoimalapuistolla on.
Muutokset Ruotsin puoleisessa Tornionlaaksossa
Suunnitellun tuulivoimalan maisemavaikutukset ovat huomattavat myös Ruotsin Övertorneålla ja sen jokivarren kylissä. Ruotsin Övertorneå vastustaa voimaloiden rakentamista sen arvokkaalle maisemalle aheuttamien haittojen vuoksi ja lisäksi moittii, ettei asiassa ole riittävästi tiedotettu Ruotsin kyliä. Kylistä voimakkaimmat vaikutukset tulevat olemaan Svanstein, Juoksengin kylän pohjois- ja eteläosissa sekä Juoksengin ja Svansteinin välillä oleville loma-asukkaille. Sen lisäksi myös Nedre Kuivakangas sekä Matarengin kylän joen puoleinen osio tulee näkemään voimalat maisemassaan.
Svanstein ja kaoottinen voimalarykelmä
Svanstein on Suomen Turtolaa vastapäätä oleva kylä, jolla on pitkä historia. Kylä sijaitsee joen rannalla, niin että asutus on rinteessä. Voimalat tulevat näkymään Svansteiniin hyvin selvästi muuttaen jokinäkymän täydellisesti.
Voimalat näkyvät osittain päällekkäin sekavina ryppäinä ja kun siihen lisätään roottorien pyöriminen on kylän asukkaille erikoinen näky ja heikentää kauniin kylän arvoa. Alla oleva kuva on näkymä kylätietä alemmalta kulkevasta valtatiestä. Kuvassa on lisätty taivaan ja voimaloiden kontrastia vastaamaan myös tilannetta joka vallitsee kesäisin ilta-auringon ajan. Etäisyys voimaloihin n. 14,7 km, kuvassa on muokattu näkymää vastaamaan kun taivas on sininen, eikä talvipäivän vaalea, johon hankekuvissa on helppo häivyttää voimalat.
Vaikutukset matkailulle Pellossa
Alue tarjoaa matkailijoille elämyksiä monella tapaa, vehreä jokilaakso vaaramaisemineen on elämys rakennetusta ympäristöstä saapuville matkailijoille. Monet ovat tottuneet näkemään kotiseuduillaan tuulivoimaloita, joten suuret tuulivoimalat eivät meidän ympäristössä ja maisemassa ole siten matkailuvaltti. Panostukset alueen matkailuun tulevat kärsimään ja vaikeutumaan laajasti alueella näkyvistä tuuliturbiineista.
Palovaaraa lähipänä matkailuyrityksenä toimii Pahtajärven Lomakylä. Matkailuyritys luonnon rauhassa kauniin järven rannalla. Tuulivoimala tulee viemään käytännössä yrityksen toimintaedellytykset ja yrityksen omistaja vastustaa hanketta. Kuka luonnon rauhaa hakeva matkailija haluaa nähdä mökkirannasta maiseman valtaavan tuulivoimapuiston? Myös Juoksengissa ja Pellon järvikylissä on tuoreita matkailuyrityksiä, jotka satsaavat kasvaviin matkailijamääriin. Ritavaaralla aloittaa 2016 myös luontomatkailuun erikoistunut Valkea Arctic Experience.
Merkittävä haitta Ylitornion järvikylien matkailuyrityksille?
Voimalat tulevat näkymään myös alueen järvikyliin mm. Miekojärvelle, Vietoselle ja Raanujärvelle ja Lohijärvelle, jossa toimii mm. kaksi ulkomaalaisten matkailijoiden suosimaa matkailuyritystä. Yritykset ovat kasvaneet vuosi vuodelta tarjoten alueelle työtä monelle sidosryhmälle. Rovaniemelle aloitetaan talvikaudella lennot Lontoosta ja mm. Zürichistä, jotka helpottavat osaltaan järvikylien matkailijamäärien kasvattamista sekä mahdollistavat myös tulevat investoinnit matkailuun ja siihen liittyviin palveluihin.
Näihin kohteisiin tulevat ihmiset tulevat rakennetusta ympäristöstä ja tulevat hakemaan elämyksellistä kokemusta Lapin luonnosta ja rauhasta. Teolliset tuulivoimalat lentoestevaloineen tulevat heikentämään yritysten kilpailua kasvavista matkailijoista. Matkailijalle on varmasti pettymys nähdä näiden järvien maisemassa valtavat tuulivoimalat sekä niiden vilkkuvat lentoestevalot, jotka kilpailevat tähtien ja revontulten kanssa kirkkaassa talvisäässä.
Lisäksi näkymäalueella toimivia yrityksiä ovat erä- ja metsästysmatkailuun erikoistuneet Ainola ja Lohijärven Eräkeskus.
Alla kuvasovite Ajankijärveltä, etäisyys voimaloihin 7 km.
Tuulivoimaloiden vaikutukset Ratasjärven ja lähialueen asukkaille
Luonnollisesti lähialueen asukkaat tulevat kärsimään maisemahaitasta huomattavasti, koska muutaman kilometrin etäisyydellä pyörivät voimalat ovat huomattava muutos ympäristössä, mutta se ei ole suurin ongelma voimaloiden lähellä asuville ihmisille.
Meluongelmat ja sen tuomat terveysriskit
Lähimmät vapaa-ajan asunnot sijaitsevat vain 2,4 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista ja lähin vakituinenkin asuinkiinteistö vain 2,5 km etäisyydellä, joten meluongelmia on valitettavasti varmuudella tiedossa. Samalla eteäisyydellä rakennetuista pienemmistäkin voimaloista on jo tiedossa ongelmia ympäri Suomen. Mikään ei tule sen osalta muutamaan tilannetta myöskään Palovaaran voimaloiden osalta. Koska melurajat ja melumallinnokset jättävät huomioimatta useita asioita eivät ne käytännön osalta toimi. On täysin eri asia melun voimakkuus laskelmassa ja se kuinka alueen asukkaat kokevat melun jokaisena päivänä.
Ratasjärven kylä on 4,5 km Palovaaran hanke-alueesta ja pelkästään inversio-ilmiö tulee aiheuttamaan sen, että myöskään he eivät tule säästymään voimaloista aiheutuvasta matalataajuisesta kuuluvasta melusta, joka ei vaimene kuten korkeammat taajuudet. Tämän lisäksi myös voimaloista tuleva infraääni kantaa vielä matalaa bassomeluakin kauemmaksi, jota myöskään rakenteet eivät vaimenna, joten infraäänien mahdollisesti aiheuttamat ongelmat alkavat kun asukkaat altistuvat sille pitempiaikaisesti.
Voimalan turvaetäisyys ympäröivään asutukseen ei vielä tämän hetkisten tieteellisten käsitysten mukaan ole riittävä. Lue myös yleiset ongelmat sivumme, jossa kerromme lisää tästä aiheesta.
Varjovälkyntä ja lentoestevalot
Suoraa varjovälkyntää ei tiettävästi ole kiinteistöille aiheutumassa, mutta varjovälkyntä luonnossa liikkujalle voi olla häiritsevää, sekunnin välein voimakas välke ei ole kovin miellyttävää. Lisäksi voimalan lavoista voi aiheutua auringon heijastumia. Varjovälkynnän lisäksi voimaloiden huipulla on korkeatehoiset lentoestevalot, jotka välkkyvät tahdistetusti, nämä valot häiritsevät useimpia lähellä asuvia ihmisiä jopa niin, että talven pimeissä öissäkin makuuhuoneissa on käytettävä verhoja.
Ongelmat radioliikenteelle
Voimalat heikentävät myös radioaaltojen kulkemista. Alueella usein ilmenee ongelmia televisio- ja radiolähetyksissä sekä matkapuhelinverkkojen toiminnassa. Jossain tapauksissa voimalat voivat aiheuttaa myös katvealueen ja heikentää kuuluvuutta merkittävästi.
Näissä tapauksissa alueelle voidaan tarvita uusia tukiasemia, kiinteistöjen antennien uusimista tai uudelleen suuntaamisia. Matkapuhelinoperaattoreita ei kuitenkaan voida velvoittaa rakentamaan ongelmista kärsiville kiinteistöille tukiasemia. Radio- ja televisiolähetysten parannustöiden osalta aiheutuvista kustannuksesta ainakin Digita saa korvauksia. Lainsäädäntö on ilmeisesti hieman jälkijunassa kuka on korvausvelvollinen eri verkoille aiheutuvista häiriöistä. Lue Motivan raportti tutkimuksesta koskien tuulivoiman aiheuttamista häiriöistä.
Ongelmat ympäristölle ja eläimille
Samat ongelmat mistä ihmiset kärsivät aiheuttavat ongelmia myös ympäristön eläimille. Varjovälkyntä sekä lähialueen jatkuva melu aiheuttavat sen että alueen eläimet vähenevät ja karttavat voimaloiden aluetta jopa kilometrien säteellä. Voimaloiden melulle altistuvilla tuotantoeläimillä on huomattu myös haitallisia terveysvaikutuksia.
Voimaloiden lavat aiheuttavat myös lintukuolemia varsinkin isommille linnuille, jotka eivät osaa ohilentäessään varoa 200 - 300 km/h liikkuvien lapojen päitä.
Poronhoitoalue ja vaikutukset poroille
Uusi ruotsalainen tutkimus tukee sitä käsitystä mikä on ollut jo tiedossa. Porot välttelevät voimaloiden ympäristöä jopa 3 - 5 km etäisyydellä. Palovaaran voimala-alue on porojen laidunaluetta, joten on odotettavissa, että iso tuulivoimalapuisto aiheutaa laidunmuutoksia kun porot eivät käytä aluetta. Tämä tulee aiheuttamaan lisätöitä poronomistajille.
Hirvet ja pienriista
Koska on tiedossa jo miten porot välttelevät aluetta on syytä olettaa että myös hirvet käyttäytyvät samalla tavalla. Myös mm. metsäkanalintujen määrät ovat vähentyneet voimala-alueilla. Mikäli melu tai välke aiheuttaa haittaa ihmisille että sitä lainsäädännöllä ja ohjeilla pyritään estämään on ymmärrettävää että vapaasti kulkevat eläimet eivät samasta syystä jää oleilemaan haitta-alueelle.
Tuuliolosuhteet?
Tuuliatlaksen keskituulikartan osalta Tornionjokilaakson keskivaiheet kuten muukin Keski-Lappi ei ole kovin varmatuulinen alue, josta syystä voimalat joudutaan rakentamaan myös erittäin korkeiksi lisäten maisemahaittaa.
Tuulivoimala tarvitsee 13-14 m/s tuulen tuottaakseen huipputehon. Tuulen ollessa heikompi voimalan hyötysuhde jää myös heikommaksi. Lapin kireät pakkaset aiheuttavat myös sen että tuulta ei usein edes ole tai se heikkko ja talviset olosuhteetkin vaativat myös laitteistolta oman "veronsa".
Olisiko tuulivoimaa kannattavaa rakentaa Keski-Lappiin pienemmällä takuutariffilla? Aiheuttaako korkea takuutariffi sen, että tuulivoimaloita rakennetaan nyt nopeasti sinne minne ehditään, koska ne ovat lähes riskitön sijoitus voimalayhtiölle, vaikka niistä ei saadakaan koko tehoa irti niin ne silti tulevat tuottamaan mukavan voiton yritykselle.
Uskoaksemme pienemmällä takuutariffilla voimalat rakennettaisiin vain niille alueille, joissa tuuliolosuhteet ovat suotuisammat ja tuotanto mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Niillä alueilla voimalat takaisivat paremman tuoton ja silti kannattavan toiminnan yhtiöille ilman yhteiskunnan jatkuvaa tukea.
Tutustu myös sivuumme, jossa kerromme yleisesti tuulivoimalan aiheuttamista ongelmista ympäristölle, maisemalle, terveydelle, maanomistajille sekä kansantaloudelle. Nämäkin ongelmat ovat osa Palovaaran kokonaisuutta.
Kirjoitathan myös nimesi hankkeita vastustaviin kahteen vetoomukseen. Haluamme säilyttää edes yhden Suomen virallisen kansallismaiseman tuulivoimavapaana näkymänä. Kansallismaisemista nauttiminen on kaikkien suomalaisten oikeus. Siirry kaavakkeisiin klikkaamalla kynäpainiketta.