EI TUULIVOIMALOITA
TORNIONLAAKSOON
TUULIVOIMAN ONGELMAT
Tuulivoimalat eivät ole ongelmaton tapa tuottaa energiaa
Tällä sivulla käsittelemme yleisesti tuulivoimalan ongelmia, joista on näyttöä eri voimaloista Suomessa ja maailmalla, sekä käsittelemme myös voimaloiden aiheuttamia riskejä. Löydät vielä erilliset sivut Palovaaran ja Reväsvaaran voimaloiden osalta, jossa otetaan nimenomaan kyseisten hankkeiden ongelmat käsittelyyn.
Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, eikä se aiheuta suoraan suoria päästöjä ympäristöön. Tuulivoimaloiden paras hyötysuhde on siellä missä tuuliolosuhteet ovat hyvät ja tasaiset ympäri vuoden, sekä ympäristössä missä niiden toimintaa ei tarvitse rajoittaa ympäristön asukkaille aiheutuvan haitan vuoksi.
Maanomistajan riskit ja vastuut
Tuulivoimyhtiö maksaa vuokraa tuulivoimalan alueelta maaomistajille sekä hankealuuen maanomistajille.
Tuulivoimaloiden taloudellinen käyttöikä on vain 10 - 15 vuotta, jonka jälkeen voimalan tuotto ja hyötysuhde laskee huomattavasti kulumisen ja vikojen vuoksi. Tuulivoimaloiden käyttöikä valmistajien mukaan olisi jopa 20 - 25 vuotta, mutta se tuskin toteutuu meidän olosuhteissa kun Tanskassakin nuoremmatkin tornit puretaan. (lähde)
Kuka omistaa voimalat vuosien kuluttua?
MTK:n laatimassa tuulimyllyjen vuokrasopimusmallissa (lähde) on kohta, joka sallii tuulivoimayhtiön siirtää vuokrasopimus vapaasti kenen tahansa nimiin pelkällä ilmoituksella maanomistajalle. Tämä mahdollistaa voimaloiden myynnin ja vuokrasopimuksen siirtämisen kenelle tahansa vuokranantajaa kuulematta.
Kukaan ei vuokraisi edes asuntoaan, mikäli vuokralainen voisi vain ilmoittaa, että on siirtänyt vuokrasopimuksen Heikki Hampuusille joka asuu siellä huomisesta lähtien ehkä seuraavat 20 vuotta.
Tuulivoimaloiden purkamisesta vastaa viimekädessä maanomistaja
Tämä on todella suuri riski siihen, että tulevaisuudessa tornien purkamisesta aiheutuvia kustannuksia tulee kaatumaan maanomistajien vastuulle.
Koska jo 10 vuottakin on pitkä aika nykymaailman vaihtuvissa tilanteissa, ehtii siinä aikana tapahtua jo paljon muutoksia niin taloudessa kuin tekniikan kehityksessäkin. Mikäli elämän ehtoopuolella oleva tuulivoimapuisto ei olisikaan syystä tai toisesta enää omistajalleen tuottoisa bisnes ja se siirtyisikin esim. perustettavan tytäryhtiön tai jonkin kasvottoman "loppusijoitusyhtiön" omistukseen. Yhtiön omistukseen päätyisi vanhoja purkuiässä olevia voimaloita ja se ajautuisi konkurssiin.
Varattomalla yhtiöllä ei olisi varaa tai edes alkujaan aikomustakaan purkaa myllyjä, joten voimalat jäävät sijoilleen. Voimaloiden purku on tällöin kokonaan maanomistajan vastuulla. Käytännössä maa-alueesta vuosien mittaan saadut vuokrat eivät riittäisi alkuunkaan kattamaan tuulivoimalan tai voimaloiden purusta aiheutuvia kustannuksia.
Isojen yli 200 metriä korkeiden tuulivoimaloiden purkamiseen tarvittava nosturi tulisi olla 600 - 750 tonnia ja pelkästään sen kustannuksen yhden tornin purkamista maantasolle maksaisi n. 300 000 euroa, sen lisäksi työkustannukset sekä kuljetus ja jätteenkäsittelykustannukset ja laskelmien mukaan yhden tornin osalta kustannukset nousisivat jopa 600 000 euroon. Kierrätettävän metalliromun myynnillä ei purkuoperaatiota makseta.
Maanomistajan vastuu onnettomuustilanteissa?
Vastuu onnettomuuksien osalta on myös ongelmallinen. Jos tuulimyllyt heittävät vaikka jäätä niiden lähistöllä hiihtävän henkilön päälle ja aiheuttaa pysyvän vamman, niin laki ei määrittele tarkkaan kuka on tällaisessa tapauksessa vastuullinen. Tuulivoimayhtiöt eivät ole velvoitettuja ottamaan vastuuvakuutusta, jolloin korvausvelvollisuus voi kaatua lopulta maanomistajan korvattavaksi. Maanomistajan on hyvä käyttää lakimiehiä apunaan, ennen kuin laatii vuokrasopimuksen voimalayhtiön kanssa.
Kukaan ei vuokraisi asuntoaan kenellekään, jos vuokralainen voisi vain ilmoittaa, että se on Heikki Hampuusi nyt siellä asunnossa asustelemassa huomisesta lähtien. Mutta aiheuttaapa tämä vuokralainen millaiset vahingot tahansa asunnolle, niin ne tuskin ovat satoja tuhansia euroja.
Tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueen asukkaille
Kuuluva melu
Tuulivoimaloiden roottorien lapojen pyörimisestä aiheutuu melua, joka on kuultavissa usean kilometrin etäisyydellä. Voimaloista lähtevä ääni tulee pulsseina, koska suurin ääni aiheutuu silloin roottorin lapa ohittaa rungon ja luo siinä paineaallon. Tämä tapahtuu yhden voimalan osalta n. sekunnin välein ja usean voimalan alueelta kertautuu. Myös eri kosteus- ja tuuliolosuhteet lavan eri korkeuksissa aiheuttavat äänenvaihteluita.
Suuret teollisuusluokan voimalat aiheuttavat matalaa ääntä (bassomelu), joka kantautuu ilmakehässä pidemmälle kuin korkemmat äänet. Matalataajuinen melu läpäisee helpommin myös rakenteet. Teinien autostereoiden jytke on tästä hyvä esimerkki, matala jytke kuuluu, mutta laulajan ääntä ei kuule.
Melukartoitus ennen voimalan rakentamista on laskennallisesti tehty ja todellisuus paljastuu vasta kun tuulivoimalat ovat toiminnassa. Valitettavasti on selvinnyt, että todellisuudessa toteutuneet melutasot ovat olleet usein korkeampia kuin tuulivoimayhtiöiden tekemissä laskennallisissa arvioissa ennen rakentamista. Äänen raja-arvot yöajalle vaikuttavat olevan aivan liian korkeita, koska matalat äänet kantautuvat asuntoihin ja häiritsevät nukkumista. Melukartoituksessa ei myöskään huomioida peninkulmailmiötä (inversio), joka meillä ilmenee usein illalla ja yöllä, eli ääni kantautuu ilmakehässä normaalia pitempiä matkoja myös korkea. Asian huomaa usein veden äärellä kun jopa tavallinen keskustelu kuuluu hyvin vaikkapa järven toiselta puolelta.
Suomessa on paljon tapauksia, joissa asukkaat kärsivät niiin pihalla kuin sisälläkin melusta, vaikka ne ovat virallisten rajojen sisällä. Meluarvoja on jo kerran laskettu, mutta ilmeistä on että niiden mitoitus ei ole riittävä ja voimaloiden sijoitus pitäisi olla kauempana asutuksesta, jotta nämä ongelmat vältettäisiin jokaisen uuden voimalan osalta. Mikäli joudutaan tekemään melumittauksia on sen kustannukset yhden kiinteistön osalta yli 10 000 euroa. Melumittaukset kustantaa kunta, ellei se ole vaatinut ympäristölupaa tuulivoimayhtiöltä.
Jos katsotaan vain desibelimääriä ja verrataan sitä esim. puheeseen voi vaikuttaa että eihän se ole kova melu, mutta kannattaa muistaa että voimaloista tuo melu tulee koko ajan niiden pyörissä. Harva haluaisi jatkuvasti kuunnella myöskään hiljaisen pesukoneen käyntiääntä päivästä toiseen ja ympäri vuorokauden. Mikäli melu ei ylitä pihalla arvoja tarkoittaa se mm. sitä, että tuuletuksen vuoksi avattu ikkuna tuo kuitenkin melun myös sisälle kiinteistöön.
Infraääni ja pitkäaikainen altistuminen
On tunnettua että tuulimyllyt aiheuttavat matalataajuista infraääntä, jota ihminen ei pysty kuulemaan. Infraääni on tutuinta ehkäpä norsujen ja valaiden välisestä viestinnästä, joilla norsut voivat viestiä pitkien matkojen päähän, valaat jopa satojen kilometrien päähän. Matalataajuiset äänet kulkevat korkeataajuisia ääniä pidemmälle vaimentumatta ja läpäisevät helposti myös rakenteita. Joskus rakenteet jopa vasteellaan voimistavat niitä.
Luonnossa mm. maanjäristykset, tulivuorten purkaukset ja ukkonen aiheuttavat infraääniä ja sen epäillään olevan syynä siihen että jotkin eläimet reagoivat näihin tapahtumiin ennen kuin ihminen havaitsee tietoisesti mitään. Ukkosen tiedetään aiheuttavan myös ihmisillä päänsärkyä, joka on toistaiseksi neurologialle mysteeri, liekö asialla yhteyst ukkosmyrskyn infraääniin (uutinen). Mikään luonnonilmiö ei kuitenkaan kuitenkaan aiheuta jatkuvaa infraääntä.
Tuulivoimalat aiheuttavat roottorien pyöriessä infraääniä, joka on pulssittaista jatkuvaa äänenpaineen vaihtelua, johtuen sekunnin välein roottorin lavan luomasta paineaallosta. Ympäri maailman on raportoitu tuulivoimaloiden lähellä asuvilta ihmisiltä ongelmia ja yhdeksi syyksi epäillään mm. korvan tasapainoelimen reagoiminen pulssittaiseen äänenpaineen vaihteluun. Ympärivuorokautinen altistuminen tällaiselle matalataajuiselle äänelle aiheuttaa mm. tasapainohäiriöitä, huonovointisuutta, napsetta korvissa, korvien lukkiutumista, tinnitusta ja päänsärkyä. Unen laatu on kärsinyt ja se pitkäaikaisena aiheuttaa myös muita ongelmia lisääntyneen stressin myötä. Näillä henkilöillä on usein mitattu kohonneita stressihormoonipitoisuuksia sekä verenpaineen ja pulssin selittämättömiä vaihteluja. Näistä ongelmista ovat kärsineet myös ne, jotka ovat ottaneet tuulimyllyt aluksi mielellään naapurikseen.
Tuulimyllyistä aiheutuvat infraäänet ovat havaittavissa jopa kymmenien kilometrien päässä voimaloista, mutta luonnollisesti lähialueella ongelmat ovat todennäköisempiä. Maailmalla on käynnissä useita oikeudenkäyntejä tuulivoimayhtiöitä vastaan, koska alueen ihmiset ja myös tuotantoeläimet ovat sairastuneet tuulivoimaloiden tuotannon käynnistyttyä.
Kannattaa huomioida, että tämän hetkisen virallisen kannan mukaan infraäänistä, joita ihminen ei kuule ei pitäisi myöskään aiheutua haittaa. Sekin tosin myönnetään että asiasta ei juurikaan ole pitkäaikaisia tutkimuksia eikä sitä ole myöskään tutkimuksilla pois suljettu. Mieleen kannattaa palauttaa sellaisetkin asiat kuin elohopea, lyijy, asbesti, ultravioletti- ja radioaktiivinen säteily, joita ei kaikkina aikoina ole pidetty vaarallisina. Usein on merkitystä kuinka pitkän ajan altistuu haitalliselle asialle, ennen kuin sen aiheuttamat ongelmat ilmenevät ja infraäänen osalta ilmiö näyttäisi olevan sama.
Suomessakin on jo tiedossa tapauksia, joissa isojen tuulivoimaloiden lähellä asuneet ovat joutuneet muuttamaan alueelta pois melun aiheuttamien terveydellisten ongelmien vuoksi. Lue lisää infraäänestä ja sen vaikutuksista Suomessa täältä.
Välkkyminen, lentoestevalot ja häiriöt radioverkoille
Voimaloiden roottorien lavat aiheuttavat välkkymistä kun aurinko paistaa niiden takaa. Tämä ilmeisesti on hyvin huomioitu lähialueen asukkaiden osalta. Voimaloiden varjovälkyntää voi joutua kuitenkin kokemaan esim. ulkoilureiteillä tai vaikka marjametsässä. Sekunnin välein välähtävä varjo ei ole luonnollinen ilmiö ja laskee osaltaan ympäröivän alueen mukavuutta.
Tornit eivät katoa maisemasta myöskään pimeällä, koska ne varustetaan kirkkailla lentoestevaloilla, jotka välkkyvät yhtäaikaisesti kaikkien myllyjen huipulla sekä tornien korkeudesta johtuen lentoestevaloja on myös rungossa yleensä lisäksi yhdet tai kahdet 50 metrin välein.
Tuulivoimalapuisto voi aiheuttaa häiriötä tai jopa katvealueita radio- ja televisiolähetyksiin sekä matkapuhelinverkoille.
Ongelmat ja riskit luonnolle
Tuulivoimala-alue on laaja ja sen toteuttaminen vaatii tiestön rakentamista alueelle sekä sähkön siirtoverkon rakennustöitä sekä voimala-alueen hakkuita. Esim. 16 tuulivoimalan pystytys vaatii jopa miljoona kiloa terästä sekä 10 000 kuutiota betonia (lähde). Tämä määrä menee pelkästään voimaloiden perustukseen. Voimaloiden ollessa rakennettuna ja toiminnassa niiden aiheuttama jatkuva melu/infraäänet aiheuttaa eläinten kaikkoamisen alueelta.
Ongelmia linnuille
Roottorin lavat tappavat myös alueella lentäviä lintuja, koska roottorin pyöriessä lavan kärki kulkee yli 200 - 300 km/h nopeutta, eivätkä linnut osaa varoa pyöriviä siipiä. American Wind Energy Associationin (tuulivoimayhtiöitä edustava yhdistys) on arvioinut, että myllyä kohti vuodessa lintukuolemia voisi olla 0 - 5, joskin paljon riippuu myös siitä miten tuulimyllyt sijaitsevat lintujen muuttoreitillä sekä ovatko myllyt pesimis- ja ruokailualueen välissä. Yksittäisen myllynkin sijoituksella voi olla merkittävä vaikutus. Lisää aiheesta kirjoittaa suomeksi Birdlife Suomi ry.
Ongelmia poronhoidolle ja riistalle
Myös porojen ja tuulivoimaloiden suhdetta on tutkittu ja uusin tutkimus Ruotsista on todennut, että porot välttelevät tuulivoimaloita ja niiden lähistöllä liikkumista jopa viiden kilometrin säteellä. (lähde). Tuulivoimaloita rakentaessa tulee siten huomioida myös porotalous. On syytä muistaa että myös voimaloiden lähialueiden tuotantoeläimille aiheutuneista haitoista mm. sioille, hanhille, lehmille ja hevosille on raportteja useista maista, näissä ongelma on se etteivät tuotantoeläimet pääse pois alueelta, vaan altistuvat voimaloiden vaikutukselle koko ajan.
Mikäli porot karttavat voimaloita, niin ei tarvitse kovin paljon päätellä miten hirvet tulevat alueella käyttäytymään. Lisäksi on merkkejä siitä, että metsäkanalintukannat alueella pienenevät. Koska melun ja varjovälkeen tiedetään aiheuttavan ongelmia ihmisille, niin vapaasti liikkuvat eläimetkään eivät alueelle yleensä jää pidempiaikaisesti oleskelemaan.
Onnettomuudet
Tuulivoimala voi myös rikkoontua ja vuotaa öljyä luontoon tai tuhoutua tulipalossa aiheuttaen metsäpaloriskin. Voimalan konehuoneessa öljyä on noin 1,5 tonnia ja sen lisäksi puiston päämuuntajassa jopa 15 tonnia.
Lue uutiset Ruotsissa kaatuneesta tuulivoimalasta sekä Suomessa palaneesta tuulivoimalasta.
Maisemahaitat
Teollisuuskokoisten tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen koko on kasvanut nopeasti viimevuosien aikana. Johtuen heikoista sisämaan tuuliolosuhteista rakennetaan Suomessa nyt jo yli 200 metrisiä voimaloita. Keväällä vuonna 2015 Tornion Kitkiäisvaarat olivat vain hetken Suomen suurimpia 204 metrin kokonaiskorkeudellaan. Nyt yleisesti suunnitellaan torneja jotka ovat yli 220 - 240 metriä korkeita. Suomeen tällä hetkellä rakennettavat ja suunnitellut voimalat ovat maailman korkeimpia, yleisesti esim. Keski-Euroopassa olevat voimalat ovat huomattavasti pienempiä.
Koska tornit sijoitetaan sisämaassa usein mäkien tai vaarojen laelle on niiden pyyhkäisykorkeus huomattavasti muuta maastoa korkeammalla. Esim. Reväsvaaran voimaloiden pyyhkäisykorkeus olisi jo n. 400 metrissä. Vaarojen laetkin ovat yleisesti alle 180 metriä jokilaaksosta. Voimalat tulevat siis näkymään esteittä kymmenien kilometrien päähän ilman että edes vaarat varjostavat niitä. Kannattaa myös muistaa että jatkuva voimalan roottorin pyöriminen ja vilkuvat lentoestevalot herättävät enemmän huomiota kuin staattinen kohde maisemassa.
Mikäli tuulivoimalapuistojen etäisyys toisiinsa nähden on vain kymmeniä kilometrejä on meillä pian tilanne, ettei maisemaa pysty katsomaan mistään ilman että näkee siellä yhden tai useamman voimalaryhmän. Tämä ilmiö on jo tuttu Euroopassa vaikka siellä tuulivoimalat ovat huomattavasti pienempiä. Tanskassa keskimääräinen voimalakorkeus on vain 69 metriä (lähde). Tanskan korkein tuulivoimala on kokonaiskorkeudeltaan 222 metriä ja se on merelle tarkoitettu. Niitä on yksi kappale asennettuna maalle ja sekin sijaitsee tuuliturbiinien testialueella (lähde). Tosin toisessa lähteessä mainitaan, että kokonaiskorkeus olisi vain 198 metriä (lähde).
Suomeen pitäisi harkita alueita, jotka maisemallisesti jätettäisiin ilman tuulivoimaloita koska se on tulevaisuudessa myös matkailuvaltti.
Ongelmat matkailulle
Muoniossa on matkailijoille tehty tutkimus kuinka he suhtautuisivat sinne rakennettavaan tuulivoimaan. Tutkimuksen tulokset valmistuivat 2012. Tuulipuisto olisi selvityksen perusteella vaikuttavan kielteisesti Muonion imagoon erämaisena luontomatkailukohteena. Pääosa matkailijakyselyyn vastanneista arvioi tuulipuiston rakentamisen heikentävän joko tuntuvasti tai ainakin jonkin verran Muonion imagoa luontomatkailukohteena (lähde). Muonion kunta hylkäsi Mielmukkavaaran tuulivoimahankkeen eikä sitä ole toteutettu.
Menetämme yhden matkailuvaltin, mikäli rakennamme teollisuusalueita tasaisesti kaikkialle maisemiimme. Alueet jotka eivät ole ympäriinsä rakennettuja ovat yksi matkailuvaltti tulevaisuudessa, ne alueet käyvät koko ajan harvemmiksi maailmalla.
Vaikutukset alueen taloudelle sekä muut riskit
Tuulivoimaloista ei ole merkittävää tuloa kunnalle eikä alueelle
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei välttämättä työllistä paikallisia kuin hetkellisesti ja sekin rajoitetusti. Lähinnä merkittävin hyöty tulee maanrakennustöistä, mikäli urakan saa kunnan tai lähialueen yrittäjiä. Itse tornien pystyttäjät ovat yleisesti ulkomailta tulevia ammattilaisia, jotka tuovat tuloja lähinnä alueen kaupoille ja mahdollisesti majoitusliikkeille, ellei majoitus järjestetä itse rakennusalueella. Rakentamisen jälkeen tuulivoimapuistot eivät työllistä paikallisia kuin satunnaisesti. Lue Ylen uutinen aiheesta.
Tuulimyllyjen operointi tapahtuu pääsääntöisesti etänä ja huoltotoimet suoritetaan yhtiön oman henkilöstön toimesta, jotka eivät päivystä paikkakunnalla. Rakentamisen jälkeen ainoat tulot tulevat olemaan käytännössä vuokrat maanomistajille sekä kiinteistövero kunnalle, joka sekin pienenee vuosi vuodelta. Tuulivoimayhtiöt usein ovat ulkomaalaisessa omistuksessa ja vievät voitot ulkomaille.
Kunta saa yhdestä tuulivoimalasta vajaan 10 000 euron vuositulon kiinteistöveron muodossa, vero kuitenkin laskee vuosittain 2,5%. Pelkästään yhden kiinteistön vaatima melumittaus syö jo yhden myllyn vuoden kiinteistöverotulot.
Maksamme tukea tuotannolle, josta itse kärsimme ongelmat
Tuulimyllyjen tuottamasta sähköstä maksetaan tukea verorahoista, joilla taataan huomattavasti korkeampi korvaus tuulivoimayhtiölle kuin mitä sähkönhinta markkinoilla on. Eli mitä enemmän tuulimylly tuottaa sähköä, sitä enemmän me maksamme tukena yhtiöille. Kun teet sähkösopimuksen ja haluat "tuulisähköä", niin yllättäen joudut maksamaan siitä korkeamman hinnan, vaikka se on saanut jo tuotantotuen aiemmin.
Samalla osa kuntalaisista voi altistua melulle ja erilaisille maisemahaitoille.
Terveydenhuollon kustannukset
Jättimäisten tuulimyllyjen rakentaminen ja niistä mahdollisesti aiheutuvat terveyshaitat vaikutusalueella asuville ihmisille nostavat myös terveydenhuollon kuluja sekä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Raportoidut ongelmat ovat luonteeltaan sellaisia, että infraäänille pitkäaikaisesti altistuneiden henkilöiden työkyky myös alenee.
Alueen arvon lasku
Tuulivoimapuistojen lähialueiden maan ja kiinteistöjen arvo tunnetusti laskee, harva haluaa elää tuulimyllyn naapurina. Mikäli alueen ihmiset kokevat alueella tuulivoimapuiston aiheuttamia haittoja on alueen kiinteistöjen myyminen hankalaa ellei täysin mahdotonta. Vaikka maan arvo ei ole korkea nytkään on se monelle taloudellinenkin katastrofi, mikäli tuulimyllyt aiheuttavat ongelmia ettei omassa kodissaan ole enää mahdollista asua. Edessä on vain pakkomuutto alueelle, joka ei altistu infraäänille. Mikäli asunnon arvo romahtaa ja sen myyminen muuttuu mahdottomaksi voi olla mahdotonta myöskään hankkia uutta asuntoa alueen ulkopuolelta.
Maailmalla ja myös Suomessa on ihmisiä ja perheitä jotka ovat joutuneet muuttamaan kauemmas tuulivoimapuistosta johtuvien ongelmien vuoksi. Tuulivoimayhtiöt Suomessa eivät tiettävästi ole juurikaan lunastaneet kiinteistöjä, koska eivät luonnollisesti tarvitse sellaisia. Tutustu myös kiinteistönvälittäjän lausuntoon, jossa toteaa että kolmen kilometrin säteellä tuulimyllyistä olevien kiinteistöjen arvo laskee kolmanneksen. (lähde)
Lue lisäksi hankekohtaisesti ongelmista,
joita Tornionlaakson tuulivoimahankkeet toteutuessaan aiheuttaisivat.
Tutustu myös tuulivoimalalinkkeihin joihin olemme keränneet. Uutisia, tutkimuksia, raportteja, dokumentteja, videoita meiltä ja maailmalta.
Kirjoitathan myös nimesi hankkeita vastustaviin kahteen vetoomukseen. Haluamme säilyttää edes yhden Suomen virallisen kansallismaiseman tuulivoimavapaana näkymänä. Kansallismaisemista nauttiminen on kaikkien suomalaisten oikeus. Siirry kaavakkeisiin klikkaamalla kynäpainiketta.