EI TUULIVOIMALOITA
TORNIONLAAKSOON
YLITORNION REVÄSVAARA
Ongelmia Ylitornion Reväsvaaran
tuulivoimapuiston osalta
Tällä sivulla käsitteleme vain erityisesti Reväsvaaran tuulivoimaloiden vaikutuksia ympäristöön. Tuulivoimaloilla on laajempia vaikutuksia sekä ongelmia myös muille osa-alueille aina maanomistajien riskeistä alkaen aina kansantalouteen asti. On hyvä tutustua myös näihin ongelmakuvauksiin ja puntaroida kuinka paljon riskejä halutaan ottaa. Sivun lopussa olevasta linkistä pääset lukemaan yleistä tietoa ongelmista.
Reväsvaaran rakentaminen Aavasaksan kansallismaisemaan ja sen sijanti erittäin lähellä Tornionjokea, kuntakeskusta ja Ruotsin rajaa ja Ruotsin kylilä tekevät siitä hyvin kyseenalaisen hankkeen, jonka vaikutuksia kunta tai voimalayhtiö UPM Kymmene Oyj, joka sittemmin myynyt hankkeen Energiequelle Oy:lle, eivät ole miettineet aivan loppuun.
Maisemahaitat
Suunnitellut tuulivoimalat ovat kooltaan valtavia ja erottuvat rakentamattomasta ympäristöstä selvästi. Euroopassa kuin muuallakin maailmassa tuulivoimaloita on rakennettu paljon ja pian on vaikeaa löytää maisema, josta ei löydy tuulivoimalaa tai muuta rakennettua ympäristöä. Olet saattanut nähdä lomaillessa paljonkin tuulimyllyjä ympäri Euroopan. Ne tuulimyllyt ovat olleet todennäköisesti puolta pienempiä kuin mitkä meille nyt aiotaan rakentaa. Tanskassa keskimääräinen voimalakorkeus on vain 69 metriä (lähde) kun Reväsvaaraan suunnitellut tornit ovat 225 metrisiä jättiläisiä.
Alla olevassa kuvassa Reväsvaaraan suunniteltu voimalatorni on toinen vasemmalta. Voimaloita on suunniteltu rakennettavan vaaraan 14 kpl.
Reväsvaaran voimaloiden suurin maisemahaittaa aiheutuu oman kunnan alueella ja vielä merkittävämmin Övertorneän kunnan alueella.
1. Pellon Palovaara
Vasemmalta ensimmäinen tuulivoimala on Pellon Palovaaraan suunniteltu, jotka tulisivat olemaan kokonaiskorkeudeltaan 230 metrisiä ja niitä tulisi maisemaan 17 kappaletta.
2. Ylitornion Reväsvaara
Toinen voimala vasemmalta on Reväsvaaraan suunniteltu kokoluokka, napakorkeus 150 metriä ja korkeus 225 metriä. Roottorin yhden lavan pituus on n. 75 metriä. Suunnitelmissa rakentaa 10 - 15 kpl:tta.
3. Tornion Kitkiäisvaara
Kolmantena on Tornion Kitkiäisvaaraan esimerkki suunnitellusta tuulimyllystä, joka kaavoitushankkeessa piti olla napakorkeudeltaan 120 -150 metriä kokonaiskorkeudeltaan ja maksikorkeudelta 190 metriä. Kaavoitusvaiheen materiaalissa myllyjen tehon ilmoitettiin olevan 2,5 - 3 MW. TuuliWatin informaatiosta löytyy nyt tieto, että napakorkeus on 140 metriä ja teho 4,5 MW ja voimalat ovatkin 204 metriä korkeita. Myllyjä alueella kahdeksan kappaletta.
4. Övertorneån Aapua
Viimeisenä Övertorneån Aapuassa olevat kokonaiskorkeudeltaan 119 metriä korkea tuulivoimala. Alueella seitsemän myllyä ja ne voi nähdä Suomen Pellosta vaikka matkaa on yli 30 kilometriä. Aapuan viereisiin vaaroihin on rakennettu myös hieman suurempia tuulivoimaloita.
Vertailukohteet
Ensimmäisenä kuvassa on tuulivoimalan roottorin lapa, joka on 70 metriä pitkä ja sen vieressä 13 metriä korkea Aavasaksan näkötorni. Pisimpänä tornina Suomen korkein näköalatorni, eli Tampereella oleva Näsinneula, jonka antennimaston huippu on 168 metrin korkeudessa ja alin sen näköalatasanne on 110 metrin korkeudessa. Kuopiosta Puijon näköalatorni, jonka korkeus on 75 metriä ja Olympiastadionin torni 72 metriä. Sen jälkeen perinteinen 1 1/2 kerroksinen rintamamiestalo sekä ihminen. Kuvassa viimeisenä Viking Linen autolautta M/S Mariella, jonka kokonaispituus on 177 metriä.
Miltä Reväsvaaran voimalat näyttäisivät jos ne olisivat Aavasaksalla?
Tutkitaan asiaa, otetaan kuva, jonka kinovastaavuus on 50 mm, jossa kohteet näyttävät vielä olevan kauempana kuin ihmissilmin samalta etäisyydeltä katsoen, paremmin tilannetta kuvaisi 55 mm. Tuulivoimayhtiöt käyttävät hankekuvauksissaan jopa 18 mm tai 25 mm vastaavuuksia, jolloin kohteet kuvissa näyttävät olevan huomattavasti kauempana kuin todellisuudessa omin silmin paikalta katsottaessa olisivat. Tämä on suosittu tapa häivyttää maisemasta mm. valtavat tuulivoimalat tai muut häiritsevät asiat.
Alla kuvassa kuvauspaikan ja kauimpana olevan myllyn mittanauha. Kuva on otettu Ruotsin puolelta Tornionjokea aivan rajasillan päästä.
Seuraavaan kuvaan on sijoitettu muutamia voimaloita eri etäisyyksille kuvaamaan niiden näkymistä vaaran laelta. Kaukaisin tuulimylly on kuvauspaikasta 2,8 kilometrin etäisyydellä aivan vaaran vasemmassa reunassa. Kaksi mylly alempana rinteellä ovat 2 km etäisyydellä. Muut vaaran laelle sijoitetut myllyt ovat kaikki 2,3 - 2,5 km etäisyydellä ja sijaitsevat vaaran lakialueen länsisellä reunustalla.
Kuvassa olevat myllyt ovat Reväsvaaraan suunnitellun kokoisia, eli 225 metriä korkeita. Vasemman ja oikean tornin välimatkaa on 1,4 km. Revävaarassa suunnitellut 14 tuulivoimalaa tulevat olemaan n. 5 km matkalla nauhamaisesti ja Tornionjoen suuntaisesti.
Yksi tuulimyllyistä on tuotu kuvassa etualalle läheiseen saareen reilun 570 metrin etäisyydelle, vieressä on 13 metriä näkötornin malli, joka näkyy myös vaaran huipulla mustana kuvassa alkuperäisenä olevan näkötornin päällä. Kuvan tuulimyllyjen koko on määritelty suhteuttamalla tuulimylly näkötornin kanssa mitoiltaan oikeaan suhteeseen, sen lisäksi on käytetty hankkeen virallista kuvaa varmistamaan mittojen oikeellisuus. Etualan tornin mitat on tarkistettu sillalla olevien autojen pituuden mukaan suhteuttamalla se näkötornin mittaan. Käytännössä kuvan virheet eivät pitäisi olla kuin metrejä ja todennäisesti alimittaisuuden suuntaan, koska vertailuun käytetyn hankekuvan kinovastaavuus oli hieman pienempi.
Näkyvyyskartta
On syytä muistaa, että voimalat rakennetaan vaaran laelle ja niiden voimaloiden huiput tulevat huomattavasti korkeammalle kuiin alueella olevien vaarojen lakialueet ja voimaloiden näkyvyys on siksi useita kymmeniä kilometrejä. Reväsvaaran hankekuvauksen teksti kertoo, että Reväsvaara on 240 metriä merenpinnan yläpuolella, eli vaaran laki kohoaa jokilaaksoa n. 180 metriä korkeammalle. Se on vain kaksi metriä Aavasaksan lakikorkeutta matalammalla.
Voimaloiden kokonaiskorkeus tulee näin ollen olemaan jokilaaksosta katsottuna arviolta 320 - 400 metriä korkeammalla, selkeästi korkeammalla kuin yksikään jokilaakson vaara.
Alla hankkeen virallinen näkyvyyskartta, jota klikkaamalla kuvaa avautuu se koko omaan ikkunaan. Mitä tummempi väri sitä usempi voimala näkyy alueelle.
Aavasaksan kansallismaisema menetetään
Aavasaksa on Ylitornion oma matkailun pääkohde, kunnan matkailumarkkinointikin nojaa Aavasaksaan, onhan se maan vanhimpia ja Lapin vanhin sekä edellenkin yksi Lapin tunnetuimpia matkailukohteita. Aavasaksa ja sieltä avautuva Tornionjokilaakso ovat yksi Suomen virallisista kansallismaisemista, joita on Suomessa vain 27 kappaletta.
Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Kansallismaisemilla on suuri merkitys myös matkailullisesti. Monet niistä ovat erityisiä nähtävyyksiä, joihin kohdistuvat muutokset pyritään pitämään vähäisinä.
Aavasaksa on tunnettu matkailukohteena jo satoja vuosia, alue joka ei tarjoa sirkuhuveja tai erikoisia palveluita, sen suurin ja merkittävin vetovoima ovat sieltä avautuvat maisemat sekä kahden valtakunnan alueen osittain yhteinen kulttuuri.
Aavasaksa myös osa Unescon maailmanperitökohdetta
Aavasaksa on myös osa Struven ketjua, eli osa kolmiomittausketjua joka rakennettiin ja mitattiin vuosina 1816 - 1855 saksalaisen tähtitieteilijä F. G. W. Struven johdolla, ketjuun kuuluu Suomessa kuusi eri kohdetta läpi Suomen, joista Aavasaksa on kuuluisin. Suomessa Unescon maailmanperintökohteita Struven ketjun mukaan lukien vain seitsemän kappaletta.
Reväsvaaran voimalat tulevat näkymään Aavasaksalta etelään avautuvassa näkymässä r"ykelmänä", etäisyyttä on n. vain 10 - 11 km. Voimalat rakennetaan samalla korkeudelle kuin itse Aavasaksan lakialue on jokilaaksosta katsottuna, joten niille ei tule olemaan yhtään näköestettä.
Tuulivoimalayhtiön ala-arvoiset sovitekuvat
Valitettavasti UPM Kymmenen hankekuvauksessa olevia kuvia Aavasaksalta voimaloiden suuntaan on toteutettu vain yksi, joka on laadullisesti täysin luokaton. Kuva kertoo näkymän talviaamuna voimakkaassa vastavalossa kun aurinko hädintuskin näyttäytyy taivaarannassa. Aavasaksan tärkein vuodenaika on kesä ja syksy, jolloin auringon sijainti ja korkeus on aivan eri, koska aurinko on aamusta jo korkealla. Kesällä meillä on keskiyönaurinko, joka tulee osumaan voimaloihin suoraan samasta suunnasta kun ne näkyvät Aavasaksalle. Voimalat tulevat olemaan merkittävässä roolissa näkymässä Aavasaksalta etelän suuntaan ja aurinko valaisee ne vuorokauden ympäri.
Alla yksi sovitekuva, jonka on konsulttiyhtiö Ramboll Oy:n laatimasta materiaalista. Kuva on lisäksi otettu väärällä kinovastaavuudella, jolla maisemasta oleva kohteet saadaan näytämään kauempana kuin ihmissilmä ne näkee. Kuvaksi lisäksi valittu vain talvikuva vastavalossa, jolloin kuvasta saadaan voimalat katoamaan täysin, samalla tosin katoavat myöskin muut yksityiskohdat. Ne jotka alueella ovat ikänsä asuneet ovat tuskin koskaan onnistuneet näkemään maisemaa Aavasaksalta vastaavissa valaisuolosuhteissa linssinheijastumineen.
Alla Alkuperäinen kuvasovite, väärä kinovastaavuus, talviaamun vastavalo ja linssiheijastumat). Etäisyys 225 metriä korkeisiin voimaloihin n. 11 km. Kannattaa huomata, että Aavasaksalta voi nähdä myös 40 km päässä olevat Tornion Kitkiäisvaaran voimalat paljain silmin ja suhteuttaa sen kuinka 11 km etäisyydellä oleat suuremmat voimalaitokset kuvassa näkyvät.
Alkuperäisen kuvan alla muokattu versio, jossa yritetään näyttää todellisempi näkymä, joskaan kinovastaavuus ei tässäkään vastaa ihmissilämän näkymää ja alkuperäisen talvikuvan valaistus ei toistu kesällä koskaan.
Alkuperäinen kuva.
Etsi kuvasta 15 tuulivoimalaa tai talo.
Muokattu kuva, jossa voimalat lähempänä
kesäistä näkymää.
"Tuulivoimalat erottuvat kapealla sektorilla kaukomaisemassa. Koska jokilaakso on kauttaaltaan ihmisen toimintojen vyöhykettä, eivät jokilaakson läheisyyteen sijoittuvat tuulivoimalat merkittävästi heikennä maisemakuvan yhtenäisyyttä. (Etäisyys lähimpiin voimaloihin 11,2 kilometriä.)".
- Hankkeen YVA-selvitys
Näin hauskasti hankekuvauksen teksti kuvaa sitä kuinka 14 kpl yli 225 metristä voimalaa sulatuu vaaramaisemaamme ja arkeemme. Jos voimalat nousevat maisemaan voidaan viimeistään asiasta olla eri mieltä.
Maisemahaitta ei rajoitu Aavasaksaan vaan se vaikuttaa myös Tornionlaakson kulttuurimaisemaan
Voimala-alueen asukkaille korkealla vaarassa olevat voimalat tulevat olemaan merkittävä muutos maisemassa. Osalla vaaran rinteen puusto kuitenkin osittain peittää näkymää, mutta hyvin useille lähellä valtatietä E8:n varrella asuville voimaloiden roottorien pyöriminen ja lentoestevalot tulevat näkymään. Koska etäisyyttä voimaloista on vain 3 - 3,5 km ovat lukuisin roottorien puiden yllä vilahtavat siivet vielä huomattavan isoja ja herättävät liikkeellään huomiota ja valojen vilkkumisen aiheuttama ongelma myös todellinen.
Suoraan voimalan kohdalla tulee jokirannassa sijaitsemaan Ylitornion vanhimpia kyiä, kuten Nuotioranta, Armassaari ja Kainuunkylä (ent. Helsinginkylä), mutta myös siitä etelään sijoittuvilla kylillä voimalat ovat nähtävissä. Kuntakeskuksen Alkkulan osalta Ainiovaara varjostaa näkymää, mutta taas kauempana pohjoisessa jokivarren kylissä voimaloita näkyy. Ainiovaaran yllä tai sen vasemmalta reunalta.
Reväsvaaras sak är vår - Voimalat vaikuttavat voimakkaasti Ruotsin arvokkaana pitämään kulttuurimaisemaan
Ruotsin valtio on määritellyt Tornionlaakson arvokkaasi ja säilytettäväksi kulttuurimaisemaksi ja vastustaa voimaloiden rakentamista. Eikä ihme, sillä voimaloiden suurin maisemahaitta aiheutuu juurikin Ruotsin Övertorneån eteläisille kylille. Hankealueen kohdilla ovat alueen vanhimpia kyliä kuten Niemis, Hietaniemi (Hedenäset), Päkkilä (Bäckersta) ja Vitsaniemi (Risudden), sekä pohjoisempana Luppio ja Ruskola. Voimalat näkyvät lisäksi Matarenkiin eli Övertorneån kuntakeskukseen, sekä ainakin osalle Ruotsin Haapaniemen ja Kuivakankaan asukkaista.
Yiltornion kunta sekä UPM katsovat asioita kapeakatseisesti ottamatta huomioon Ruotsin tai sen eri kylien asemaa huomioon, valitettavasti maisema ei katkea valtioiden väliseen rajaviivaan.
Vaikutukset matkailulle
Alue tarjoaa matkailijoille elämyksiä monella tapaa, vehreä jokilaakso vaaramaisemineen on elämys rakennetusta ympäristöstä saapuville matkailijoille. Monet ovat tottuneet näkemään kotiseuduillaan tuulivoimaloita, joten suuret tuulivoimalat eivät meidän ympäristössä ja maisemassa ole siten matkailuvaltti. Panostukset alueen matkailuun tulevat kärsimään ja vaikeutumaan laajasti alueella näkyvistä tuuliturbiineista.
Merkittävä haittaa alueen matkailulliseen arvoon
Luonnollisesti vaikutukset Aavasaksan vaaralta avautuvalle näkymälle ovat merkityksellisiä koko alueen osalta kuten aiemmin todettiin, mutta alueella on myös matkailuyrityksiä jotka etenkin Ruotsin puolella käyttävät Tornionjokilaaksoa, sen maisemaa ja kulttuuria myyntivaltteinaan.
Voimala-aluetta lähes vastapäätä Ruotsin puolella sijaitsee Luppiovaara. Luppiovaaran laella on erikoisia kallionmuodostelmia kun jättiläiset olisivat sahanneet kalliota ristiin rastiin, josta syystä sen paljas laki on suosittu käyntikohde ja tarjoaa hienot näköalat jokilaaksoon. Övertorneån kunta on panostanut Luppiovaaran matkailuun rakentamalla sinne modernin Utblick-näköalaravintolan sekä korjannut vaaran kulkureittejä.
Hieman alemmas Vitsaniemeen on tulossa Tornionlaakson taidehalli, joka tulee tarjoamaan maailman luokan taidetta aivan Torniojoen rannalle. Taidehallin ikkunoista ei näkyisi enää pelkkä Tornionjoki ja vaaramaisema vaan myös siellä pyörivät tuulivoimalat. Alueella on useita korkeatasoisia ja persoonallsia majoitustiloja perinteisissä Tornionjokilaakson taloissa (Guesthouse Tornedalen) ja niitä kehitetään edelleen palvelemaan mm. taidehallin vierailijoita.
Suomessa lähellä voimala-alueetta alle 3 km etäisyydellä Karemajat. Karemajat on hotelli, joka tarjoaa myös mökkimajoitusta. On suuri riski että alueelle kantautuu voimaloista niin suuri melu, että se voi vaikeuttaa yrityksen toimintaa, mutta se jää nähtäväksi vasta sitten kun voimalat ovat toiminnassa.
Alla hankkeen alkuperäinen havainnekuva Luppiovaaralle menevältä tieltä, jossa vain 6 km etäisyydellä olevat voimalat on esitetty kuvassa lähes näkymättöminä. Alkuperäisen kuvan alla muokattu kuva, johon on oikeasti merkitty voimalat sekä myös samassa kokosuhteessa Näsinneula, jotta voimaloiden näkyvyys ja koko hahmottuu katsojalle paremmin. Alkuperäistä kuvaa rajattu korkeussuunnassa vastaamaan käsiteltyä kuvaa.
Alkuperäinen kuva, jossa "näkymättömät" voimalat n. 6 km etäisyydellä Luppiosta
Muokattu kuva, jossa nyt näkyviä voimaloita ja Näsinneula.
Tuulivoimaloiden vaikutukset lähialueen asukkaille
Reväsvaaran voimala-alue sijaitse siten, että koko kuntakeskus, eli Alkkula on vain 5 km säteellä lähimmästä voimalasta, asutus alkaa n. 2,5 etäisyydellä ja 3 km sisällä asuu jo huomattava määrä ihmisiä. Viiden kilometrin säteellä asuu ilmeisesti jo suurin osa koko kunnan asukkaista ja 12 km säteellä mukana on myös Övertorneån kunnan asukkaista suurin osa.
Meluongelmat ja sen tuomat terveysriskit
Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistö siijaitsevat vain reilun 2,5 km etäisyydellä, mm. Ylitornion Avovankila on yksi lähimmistä kiinteistöistä voimaloista. Tältä etäisyydeltä meluongelmia on valitettavasti jällen tiedossa. Samalla etäisyydellä rakennetuista pienemmistäkin voimaloista on jo tiedossa ongelmia ympäri Suomen sekä muualta maailmasta. Mikään ei tule sen osalta muutamaan tilannetta myöskään Reväsvaaran voimaloiden osalta. Melurajat ja melumallinnokset jättävät huomioimatta useita asioita eivät ne käytännön osalta toimi. Vaikka paperilla melu olisi ohjeistusten mukainen niin se auta jos melu kuitenkin on sellaisella tasolla että sillä on haittaa alueen asukkaille.
Pohjoismaissa yleinen inversio-ilmiö tulee iltaisin ja öisin aiheuttamaan sen, että äänet kantautuvat pidemmälle kuin melumallinnos kertoo, koska ilmiötä ei oteta huomioon melumallinnoksessa. Tämän lisäksi myös voimaloista tuleva infraääni kantaa vielä matalaa bassomeluakin kauemmaksi, jota myöskään rakenteet eivät vaimenna, joten infraäänien mahdollisesti aiheuttamat ongelmat alkavat kun asukkaat altistuvat sille pitempiaikaisesti.
Voimalan turvaetäisyys ympäröivään asutukseen ei vielä tämän hetkisten tieteellisten käsitysten mukaan ole riittävä. Lue myös yleiset ongelmat sivumme, jossa kerromme lisää tästä aiheesta.
Varjovälkyntä ja lentoestevalot
Suoraa varjovälkyntää ei tiettävästi ole kiinteistöille aiheutumassa, mutta varjovälkyntä luonnossa liikkujalle voi olla häiritsevää, sekunnin välein voimakas välke ei ole kovin miellyttävää. Lisäksi voimalan lavoista voi aiheutua auringon heijastumia.
Varjovälkynnän lisäksi voimaloiden huipulla on korkeatehoiset lentoestevalot, jotka välkkyvät tahdistetusti, nämä valot häiritsevät useimpia lähellä asuvia ihmisiä jopa niin, että talven pimeissä öissäkin makuuhuoneissa on käytettävä verhoja. Voimaloiden korkeuden vuoksi myös rungossa on vähintään yhdet ellei jopa kahdet lentoestevalot.
Ongelmat radioliikenteelle
Voimalat heikentävät myös radioaaltojen kulkemista. Alueella usein ilmenee ongelmia televisio- ja radiolähetyksissä sekä matkapuhelinverkkojen toiminnassa. Jossain tapauksissa voimalat voivat aiheuttaa myös katvealueen ja heikentää kuuluvuutta merkittävästi. Jo vaarojen varjostuksen aiheuttamille ongelmille tulee voimaloista myös oma haasteensa.
Näissä tapauksissa alueelle voidaan tarvita uusia tukiasemia, kiinteistöjen antennien uusimista tai uudelleen suuntaamisia. Matkapuhelinoperaattoreita ei kuitenkaan voida velvoittaa rakentamaan ongelmista kärsiville yksittäisille kiinteistöille tukiasemia. Radio- ja televisiolähetysten parannustöiden osalta aiheutuvista kustannuksesta ainakin Digita saa korvauksia. Lainsäädäntö on ilmeisesti himan jälkijunassa, että kuka on korvausvelvollinen eri verkoille aiheutuvista häiriöistä. Lue Motivan raportti tutkimuksesta koskien tuulivoiman aiheuttamista häiriöistä.
Ongelmat ympäristölle ja eläimille
Samat ongelmat mistä ihmiset kärsivät aiheuttavat ongelmia myös ympäristön eläimille. Varjovälkyntä sekä lähialueen jatkuva melu aiheuttavat sen että alueen eläimet vähenevät ja karttavat voimaloiden aluetta jopa kilometrien säteellä. Voimaloiden melulle altistuvilla tuotantoeläimillä on huomattu myös haitallisia terveysvaikutuksia, lähimmät navetat ovat voimaloista muutaman kilometrin säteellä.
Voimaloiden lavat aiheuttavat myös lintukuolemia varsinkin isommille linnuille, jotka eivät osaa ohilentäessään varoa 200 - 300 km/h liikkuvien lapojen päitä.
Poronhoitoalue ja vaikutukset poroille
Uusi ruotsalainen tutkimus tukee sitä käsitystä mikä on ollut jo poromiehillä tiedossa. Porot välttelevät voimaloiden ympäristöä jopa 3 - 5 km etäisyydellä. Reväsvaaran voimala-alue on porojen talvilaidunaluetta, joten on odotettavissa, että iso tuulivoimalapuisto aiheutaa laidunmuutoksia kun porot eivät käytä aluetta enää entiseen malliin. Tämä tulee aiheuttamaan lisätöitä poronomistajille.
Hirvet ja pienriista
Koska on tiedossa jo miten porot välttelevät aluetta on syytä olettaa että myös hirvet käyttäytyvät samalla tavalla. Myös mm. metsäkanalintujen määrät ovat vähentyneet voimala-alueilla. Mikäli melu tai välke aiheuttaa haittaa ihmisille niin, että sitä lainsäädännöllä ja ohjeilla pyritään estämään on ymmärrettävää että vapaasti kulkevat eläimet eivät samasta syystä jää oleilemaan haitta-alueelle.
Tuuliolosuhteet?
Tuuliatlaksen keskituulikartan osalta Tornionjokilaakson keskivaiheet kuten muukin Keski-Lappi ei ole kovin varmatuulinen alue, josta syystä voimalat joudutaan rakentamaan myös erittäin korkeiksi lisäten maisemahaittaa.
Tuulivoimala tarvitsee 13-14 m/s tuulen tuottaakseen huipputehon. Tuuliatlas kertoo, että Reväsvaaralla 200 m korkeudessa tuulennopeuden keskiarvo 6 - 7 m/s. Tuulen ollessa heikompi voimalan hyötysuhde jää myös heikommaksi. Lapin kireät pakkaset aiheuttavat myös sen että tuulta ei usein edes ole tai se heikkko ja talviset olosuhteetkin vaativat myös laitteistolta oman "veronsa".
Olisiko tuulivoimaa kannattavaa rakentaa Keski-Lappiin pienemmällä takuutariffilla? Aiheuttaako korkea takuutariffi sen, että tuulivoimaloita rakennetaan nyt nopeasti sinne minne ehditään, koska ne ovat lähes riskitön sijoitus voimalayhtiölle, vaikka niistä ei saadakaan koko tehoa irti, niin silti ne tulevat tuottamaan mukavan voiton yritykselle.
Uskoaksemme pienemmällä takuutariffilla voimalat rakennettaisiin vain niille alueille, joissa tuuliolosuhteet ovat suotuisammat ja tuotanto mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Niillä alueilla voimalat takaisivat paremman tuoton ja silti kannattavan toiminnan yhtiöille ilman yhteiskunnan jatkuvaa merkittävää tukea.
Avoin kirje kunnanvaltuustolle Reväsvaaran kuvasovitteiden ongelmista
Olemme myös laatineet avoimen kirjeen, jossa huomautamme ympäristölausunnossa olleista kuvasovitteista. Tuulivoimayhtiö tai sen käyttämä konsulttiyhtiö on ilmeisen tarkoituksella valinnut sovitekuvat, jotta niiden valaisuolosuhteet, sää sekä väärät polttovälit saavat voimalat katoamaan maisemasta lähes täydellisesti. Ilmeisesti jo aiemmin useat eri viranomaistahot ovat lausunnossaan nähneet vain nämä hämärät ja suttuiset kuvat, joissa kohteet näyttävät olevan kauempana katsojasta kuin todellisuudessa olisivat.
Avoimen kirjeen kuvaesimerkkeineen voit lukea lataamalla sen täältä (Mega-pilvipalvelu). Alkuperäinen ympäristöselvitys johon kirjeessä viitataan on ladattavissa täältä. Kuvat ovat hankekuvauksessa alkaen sivulta 143.
Vertaa virallisessa ympäristöselvityksessä esitettyjä kuvia esim. tämän sivun ensimmäiseen Aavasaksaa esittävään kuvaan, jossa Digitan televisiomasto näkyy kuvassa hyvinkin selvästi, kyseinen masto on ristikkomasto, eli se näkyy enemmän läpi kuin peittää. Virallisissa kuvasovitteissa jo kilometriä kauempaa otetuissa televisiomastoa leveämpiä roottorinlapoja ei voi nähdä ellei kuvaa suurenna näytöllä hyvin suureksi, jos vielä sittenkään. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii kuva 4-46.
Tutustu myös sivuumme, jossa kerromme yleisesti tuulivoimalan aiheuttamista ongelmista ympäristölle, maisemalle, terveydelle, maanomistajille sekä kansantaloudelle. Nämäkin ongelmat ovat osa Reväsvaaran kokonaisuutta.
Kirjoitathan myös nimesi hankkeita vastustaviin kahteen vetoomukseen. Haluamme säilyttää edes yhden Suomen virallisen kansallismaiseman tuulivoimavapaana näkymänä. Kansallismaisemista nauttiminen on kaikkien suomalaisten oikeus. Siirry kaavakkeisiin klikkaamalla kynäpainiketta.